Elämä on rytmikästä

Luomakunnan kauneus sävelessä, äänessä, kuulen sen korvissani rakkautena joka aaltoilee kuin... viipyilee, valtaa jokaisen kolkan minussa, pimeimmänkin jonne itse en ole koskaan nähnyt

Siellä se on Maailmankaikkeuden viisaus äänessä

Minä muodostan äänen, aistin sen kehossani, se tulee kuulluksi kauttani

Se on maailmankaikkeuden kieltä, omaa kieltäni ; tunnistan sen
Ilman epäilyksiä otan sen omakseni, elän siinä

Iloitsen siitä enemmän kuin voisin mistään muusta Nyt