torstai 30. joulukuuta 2010

Queen - Innuendo




"Through the sorrow all through our splendour
Don't take offence at my innuendo
You can be anything you want to be
Just turn yourself into anything you think that you could ever be
Be free with your tempo be free be free
Surrender your ego be free be free to yourself"

tiistai 28. joulukuuta 2010

Kauas katsominen

Kun ihmiset kävelevät kadulla, mihin he kiinnittävät katseensa? Kun seuraavan kerran olet kävelemässä jossain, tiedosta, mihin katsot. Katsotko kenties maahan? Aika moni tekee niin.

Myös arkipäivän askareissa katsotaan lähelle. Kenties tietokoneen ruutua. Tai telkkaria. Tai ollaan niin paljon sisätiloissa että ei ole edes mahdollista katsoa kovin kauas, ellei satu olemaan suuria ikkunoita. Mitä tästä seuraa?

Luin joskus jostain, että ihmisen sielu käpertyy kasaan jos katsoo liikaa lähelle. Aika kuvaavaa. Kaikki tietävät, miten hienoa on tuijottaa kirkkaalle tähtitaivaalle, tai katsoa huikeaa maisemaa joka jatkuu silmänkantamattomiin.

Harjoitus: Kiinnitä mahdollisimman usein katseesi kaukaisuuteen. Tarkkaile taivaanrantaa, sitä kohtaa jossa taivas ja maa kohtaavat, katso niin kauas kuin silmäsi näkevät. Esimerkiksi kadulla kävellessäsi kiinnitä huomiota siihen, mihin kiinnität katseesi. Yritä avartaa katsettasi ja näkymääsi. Kun näet puun, anna katseesi vaeltaa puun runkoa pitkin latvaan asti. Tarkkaile mitä tapahtuu. Tunne kuinka myös mielesi avartuu visiosi myötä. Huom! Tässä saattaa aluksi ehkä käydä sillälailla, että kun tuijottelet puun latvoja kävellessäsi, törmäätkin vastaantulevaan ihmiseen... :) joten jalat maahan! Ajan myötä näkökyky kehittyy. (Itse olen "kärsinyt" hajamielisyydestä pienen ikäni. Sekä täydellisestä suuntavaiston puutteesta. Kauas katsominen jollain kummalla tavalla auttaa minua myös hahmottamaan suuntia.)


Kuva täältä http://www.allcountries.org/photos/finland/finland_photos_82.html

tiistai 21. joulukuuta 2010

Pimeää ainetta, uusia lajeja ja jotain kummallista

Nämä hajanaiset poiminnat on napattu uusimmasta Tiedelehdestä(12/2010). Tykkään lueskella kyseistä lehteä koska on kivaa olla perillä tiedemaailman uusista löydöistä ja havainnoista.

Pimeä aine

Tästä olen aiemminkin lueskellut ja katsellut muistaakseni jotain dokumentteja. Salaperäistä pimeää ainetta on maailmankaikkeudesta 95%, josta on pimeää energiaa 72% ja pimeää ainetta 23%. Tavallista ainetta on siis vain 5%. Pimeä aine ei reagoi tavallisen aineen kanssa kuin ainoastaan gravitaation kautta, ja sitä on erittäin vaikea havaita. "Tyypillisissä galakseissa on kymmenen kertaa enemmän pimeää ainetta kuin näkyvää ainetta. On myös löydetty galakseja, joissa pimeää ainetta on tuhatkertainen määrä." Pimeää ainetta on määritelty olevan sekä kuumaa että kylmää sen mukaan miten nopeasti hiukkaset liikkuvat. Kuumat hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella kun taas kylmät liikkuvat hyvin hitaasti. Esimerkiksi yksi jo löydetty kuuma eli erittäin nopeasti liikkuva pimeä hiukkanen on neutriino. Neutriinot eivät siis ole tavallisen aineen kanssa vuorovaikutuksessa muuta kuin gravitaation kautta. Jokaisen ihmisen läpi kulkee 50 biljoonaa neutriinoa sekunnissa.

Antibiootit ja karja

"Puolet maailmassa valmistettavista antibiooteista syötetään karjalle, usein osana niiden tavallista ruokintaa." Suora lainaus lihansyöntiä käsittelevästä artikkelista, ei siitä sen enempää.

Luonnon monimuotoisuus

Muistutuksena, että vaikka lajeja kuolee jatkuvasti sukupuuttoon ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna, silti ihminen ei ole vielä läheskään selvillä luonnon lajeista ja uskomattomasta monimuotoisuudesta. Viime lokakuussa kymmenvuotinen Census of Marine Life- hanke juhli raporttinsa valmistumista. Hanke oli siis maailman suurin tutkimusprojekti, joka on koskaan toteutettu tarkoituksena kartoittaa maailman merien asukkaita. Hankkeen aikana toistaiseksi on kartoitettu 250 000 lajia, joista 5000 on tieteelle uusia. Tutkijat ovat yhtä mieltä, että tämä on vasta pinnan raapaisu merielämän monimuotoisuudesta. Lisätän vielä eri lähteestä lukemani tieto, että esimerkiksi Amazonilta löydetään uusi laji joka kolmas päivä.

Kanin maitoa

"Pharmingin siirtogeeniset* kanit lypsävät C1-estäjää, jolla hoidetaan harvinaista turvotustautia-- Yhtiön mukaan maidon saa kerätyksi pienellä lypsykoneella, jonka imuosat kiinnitetään kanin nisiin.--Jos yksi kani lypsää vuodessa noin kymmenen litraa maitoa ja suunnitelmissa on tuhannen kanin farmi, alkaa kallisarvoisen proteiinilääkkeen tuottaminen kaneissa kuulostaa jo hyvinkin kannattavalta. Itse asiassa jopa lääkemaitoia tuottavia hiiriä on kehitetty."
Huh.

*Siirtogeeninen tarkoittaa, että eläimen perimään on siirretty jostain toisesta lajista peräisin oleva geeni

Ketku simpanssi

Furuvkin eläintarhassa asui simpanssi nimeltään Santino, joka aikuistuttuaan tuli aggressiiviseksi ; se alkoi heitellä vierailijoita kivillä. Eläintarhassa ihmeteltiin, mistä simpanssi sai kiviä, sillä niitä ei ollut alueella jolla apinat asuivat. Sitä tarkkailtiin, ja paljastui, että joka aamu ensimmäiseksi se lähti keräilemään kiviä lammikosta ja järjesteli ne kasoihin odottamaan kello yhdentoista esitystä...

tiistai 14. joulukuuta 2010

Kesän tuoksu




Mulla on viime kesältä vielä jäljellä aika paljon keräämiäni ja kuivattamiani villiyrttejä. Keitin pakuriteetä ja laitoin sinne sekaan pitkästä aikaa viinimarjapensaan lehtiä. Kesällä niitä tuli vedettyä paljon ihan puskasta suoraan aika runsaasti. Nyt sitten kun ne muhi tuolla teemukissa, tuoksu oli huumaava. Ihanan raikas, pirteä.. jotenkin tuoksu oli samanlainen kuin ihan alkukesästä. Nam!! Mitä ihaninta aromaterapiaa pakkaspäivänä. Teen maku oli myös herkullinen. Samaan aikaan söin sitten jouluista raakasuklaata, jota olin maustanut kardemummalla, neilikalla ja kanelilla... ensin haukataan vähän joulun makuja ja tuoksuja, ja sitten maistellaan tuoretta elämäntäyteistä kesää... tällaisia pieniä nautintoja...

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Kohtaaminen

Olin viikonloppuna paikallisbussissa menossa kaverin luo. Keskustorin kohdalla näin ikkunasta hauskan näköisen vanhan papparaisen. Sillä oli valkoinen parta ja valkoinen tukka, ja oli tosi ilonen ja hyvästeli siinä bussin ulkopuolella ystäväänsä. Se tuli sitten bussiin se pappa ja istui mun viereen. Se alkoi samantien juttelemaan ja esittelemään, mitä oli ostanut torilta vaimolle viemiseksi. Juteltiin siitä jotain kunnes se kertoi että oli käynyt taidemuseossa, ja oli ihan liikuttunut taidenäyttelystä. Harrastaa kuulemma itsekin maalausta. Alettiin puhua vähän henkevämpiä asioita taiteesta ja miten ihmiset ilmaisee itseään eri tavoilla. Se siinä päivitteli että on harmistunut kun oli kaverinsa kanssa ainoat jotka olivat museossa. Ja kertoi, että taidetta katsellessa tulee ihan henkisiä kokemuksia. Ja sehän riemastui kun tuli ilmi, että minäkin harrastan piirustusta ja maalausta, ja meillä oli oikesti tosi hauskat 15 minuuttia kun puhuttiin kaikenlaista syvällistä. Se jopa sanoi että oli ihan ihme että törmäsi minuun ihan sattumalta täällä bussissa, ja puhui kaikesta sielujen sympatioista :D Mutta no, oli se pappa ehkä hieman juovuksissa. Mutta oli se silti ihmeellinen juttu. Kun joskus nuorempana olisin saattanut vaan torjua tuollaisen kohtaamisen ja vastailla papalle vaan että "ahaa", "joo", ja vähän hymyillä kohteliaisuutta mutta muuten vaan torjua koko ihmisen. Ajatella, millaisia tilaisuuksia menee ohi koko ajan.

tiistai 30. marraskuuta 2010

!!

Miten saattoi käydä nyt sillä tavalla, että uuden kotini viereisessä talossa sattuu sijaitsemaan tällainen paikka ?? Huomasin kirjaston seinällä julisteen moisesta paikasta ja kiinnostuin, kun huomasin että siellä järjestetään mm. meditaatiokursseja. Ja paikka sattuikin olemaan ihan naapurissa! Juuri nyt?? Itekkin alan kyllä uskomaan näihin ihmejuttuihin kun koko ajan jotain yhteensattumia putkahtelee. Kivaa!

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kuka määrittelee minut?

Mistä asioista koostuu ihmisen käsitys itsestä? Olenko tällainen koska mulla on tietyt geenit, tietty ympäristö, tietyt kokemukset? Mistä mun ominaisuudet tulee?

Jos kuulen kehuja, olen tyytyväinen, tunnen itseni hyväksi; ajattelen että olen hyvä. Sitten joku sanookin että olen saamaton ja laiska, ajattelen että hitsit, en olekaan hyvä. Joku on kenties puhunut musta pahaa selän takana ja tulee paha mieli. Voi voi, olenko nyt huono ihminen. Sitten ajatellaan kamalia ajatuksia siitä toisesta. Se on ihan luuseri ja taatusti vaan kateellinen. Öö..

Ihan oikeasti asia on sillä lailla.. että kukaan ei voi määritellä minua. Ainostaan minä itse voin määritellä itseni. Se mitä minä ajattelen itsestäni, sellainen olen. Jos itsetunto on jatkuvasti sen varassa, että peilaa sitä jostain ulkopuolelta, on tosi heikoilla jäillä. Sitä on riippuvainen toisten käsityksistä itsestä. Se on sellaista haamuelämää. Odotetaan toisilta vahvistusta ja kannustusta, todistuksia siitä että minä olen hyvä. Vain minä itse voin määritellä itseni! Jos tunnen itseni epävarmaksi ja pelokkaaksi, olen sitä. "Olen nyt vaan aina ollut tällainen". Se on vaan päänsisäinen juttu.

Kuka tahansa pystyy muuttamaan ajatukset erilaisiksi. Jos siis haluaa.

Jos lapsesta saakka on kuullut että on tietynlainen, on itse tiedostamattaan vahvistanut tuota ominaisuutta uskomalla siihen. Älä enää usko siihen, jos et tunne että tuo ominaisuus on tarpeellinen. Tai paremminkin, minkä ominaisuuden haluat siihen tilalle? Valitse se ja ala uskoa siihen. Ei ole tarpeen yrittää taistella mitään vastaan, vaan muuttaa vaan omia ajatuksia siten että ne palvelevat itseä ja muita.

Kukaan ei siis voi määritellä minua, en vaadi keneltäkään mitään pönkitystä omalle minäkäsitykselleni. En vaadi keneltäkään mitään. Olen ihan vapaa! Ihan mahtava homma. Minä määrittelen itse oman arvoni ja tiedän mitä olen ilman, että muut vahvistavat sen joko hyväksi tai huonoksi. Valitsen myös omat tunteeni. "Sen mitä ajattelin eilen, sellaisia ovat tunteeni tänään".

Samalla tavalla toisinpäin. Minä en voi määritellä ketään toista. Minä en voi lyödä leimaa toisen ihmisen otsaan ja sanoa "hän on tuollainen". Sillä hetkellä minä vaan määrittelen itseni ja vahvistan sitä puolta itsessäni. Jos arvostelen toista jostain, ihan mistä tahansa, vahvistan sitä puolta itsessäni ja samalla määrittelen itseni arvostelevaksi ihmiseksi.

Avainasioita omien ajatusten ja tunteiden hallintaan:

-Meditaatio. Erittäin tärkeä homma, eikä sitä voi edes oikein selittää miksi se on niin tärkeää. Se täytyy vain kokea. Vähintään kymmenen minuuttia päivässä hiljentyminen tekemättä mitään hiljaisuudessa, tekniikoita löytyy joka lähtöön. Riittää että vaan istuu ja on.

-Päätös ja tieto siitä mitä haluan olla. Sitten vaan usko siihen, että olen se jo. Usko siihen, että minulla on kaikki tarpeellinen tässä. Olen täysi ja täydellinen. Vaikka tilanteet muuttuvat, olen silti ihan täydellinen ja minulla on kaikki.

-Antautuminen. Ei vaatimuksia elämältä, toisilta ihmisiltä, tilanteilta. Hyväksyminen ja sen asian näkeminen, että kaikki on täydellistä. Antaa asioiden virrata. Ihan kuin itsestään.

-Toiminta. Nauttiminen siitä kun huomaa että automaattisesti alkaa tehdä mieli puuhata ja toteuttaa sellaisia asioita, jotka sopivat "uuteen minuuteen". Vanhoja tottumiksia jää pois automaattisesti, ilman pakotusta.

-Intuition kuunteleminen. Tämä on tärkeää. Sisäinen ääni, sisäinen johdatus, sisäinen tieto, että jotain pitää tehdä(tai ei pidä tehdä). Intuitio saattaa olla aluksi piilossa, mutta se vahvistuu, mitä enemmän sitä kuuntelee. Intuitiossa ei aina välttämättä ole järkeä. Tai itse asiassa useimmiten ei ole. Jos koskaan.


Sitten vielä. Puhun itsensä määrittelemisestä. Mutta kaikissa meissä on syvin olemus, jota kukaan ei voi määritellä, ei edes itse. Voin oikeastaan määritellä vain sen syvimmän olemukseni "asusteen". Eli ulkonäköni, ajatukseni, tunteeni, luonteenpiirteeni jne(jotka muuttvat jatkuvasti), mutta tämä syvin näkymätön olemus on se tärkein voima tässä asiassa. Jos sen tajuaa, että se on ihan suunnattoman voimakas, ja yhteydessä kaikkeen maailmankaikkeuden voimaan ja universaaliin älyyn.. niin tajuaa oman todellisen voimansa.

Loppukevennys. :)